Koska muovitetut perhosiimat ovat kalliita ja vievät runsaasti tilaa kelalla,
ne on mitoitettu käyttötarpeensa mukaisesti juuri niin lyhyiksi kuin tarve antaa myöten. Näin on päädytty siihen, että yhdenkäden perhosiimojen pituus on yleensä 30 yds eli 90 jalkaa eli 27,43 m.

Kahdenkäden siimat voivat olla pitempiäkin; nykyaikainen lohisiima rakentuu usein n. 30 m pitkästä juoksusiimasta ja siihen liitetystä heittopäästä, jonka pituus vaihtelee vavan mukaan 8-12 m ollen yhteensä n. 40 m.

Perhosiiman alle kelataan pohjasiima backing. Tähän tarkoitukseen tehdyt siimat ovat yleensä punottua dacron-siimaa tai geelipunottua dyneema-kuitusiimaa.

Pohjasiimojen pituudet merkitään jaardeina  1 yard -lyh. yd(s) on 91,44 cm
ja niiden lujuus ilmoitetetaan paunoina  1 pound -lyh. lb(s) on 453.59237 g

    20 lbs = 9,1 kg
    30 lbs = 13,6 kg
    50 lbs = 22,7 kg

Pohjasiimaa tarvitaan seuraavasti:

# 1-2 Erittäin keveillä vapa-/siimaluokilla kalastetaan pienissä vesistöissä. Vavat ovat hyvin taipuisia kun keveys on ensisijaista. Pohjasiimaa ei tällöin kannata laittaa montaakaan metriä; -kymmenen metriä riittää hyvin, vaikka perhosiimat olisi lyhennetty minimipituuksiinsa.

# 3-4 luokan kevyillä perhovälineillä kalastetaan jokialueilla ja järvillä yleensä harria ja taimenta ohuilla perukkeilla. Sopiva pohjasiima on 20 lbs dacron, jota 50 yds (45 m) riittää suuremmankin kalan kanssa yleensä hyvin.

# 5-6 Keskiluokan perhovavat ovat perhokalastuksen yleiskalastusvälineitä;
-niillä kalastetaan usein myös sellaisissa vesissä, jossa oikein suurikin kala on saavutettavissa. Tällöin kalan saaminen on kutakuinkin varmaa, jos kelalla on 100 yds (91 m) 20 lbs’n pohjasiimaa.

# 7-8 Keskiraskailla perhokalastusvälineillä kalastetaan suuria kaloja, suur-taimenta ja lohta joilla, järvillä ja merellä (meri)taimenta ja haukea. Järvillä ja merellä kalastettaessa pohjasiimaa tarvitaan jokikalastusta huomattavasti useammin ja enemmän, mutta yleensä tällöinkään ei tarvita enempää kuin 100 yds (91 m) 20 lbs tai 30 lbs pohjasiimaa.

Raskaita # 9 ja sitä raskaampia yhdenkäden vapoja hankitaan yleensä avomerikalastukseen, jossa pohjasiimalta vaaditaan kestävyyden lisäksi myös pitkää mittaa. Tällöin parhaita pohjasiimoja ovat uudet geelipunotut dyneema-kuitusiimat, kuten LOOP Tecbraid, jotka ovat erinomaisia pohjasiimoja myös silloin kun keveys on kaikki kaikessa, kuten kaikkein kevyimmillä luokilla kalastettaessa ja kilpaperhokalastuksessa.

Kahdenkäden vavoilla kalastetaan lohta. Pohjasiiman määrä määräytyy kalastuspaikan ja -tavan mukaan. Lohen kesäkalastuksessa käytetään yleisimmin 30 lbs pohjasiimaa, jota pienillä ja keskisuurilla lohijoilla 150 yds (137 m) riittää oikein hyvin. Tenon Alakönkään tapaisia suuria koskia kalastettaessa pohjasiimatarve voi olla isompi; -silloin pohjasiiman pituus korreloi kääntäen kalastajan jalkojen kanssa.

Yleensä kala ei vedä siimaa ulos kovinkaan paljon, kun on malttia olla jarruttamatta kelalla ja antaa kalalle ensimmäiset kiinnijoutumisen shokista johtuvat syöksyt. Rento ja ennen kaikkea rauhallinen toiminta kalan kanssa ja maltti kelan jarrun käyttämisessä saa kalan pysymään lähellä kalastajaa niin, ettei se edes yritä pitkiin syöksyihin. Tällöin eivät isommatkaan kalat vedä kelalta ulos siimaa useinkaan niin, että perhosiima on kokonaan vavan ulkopuolella.

Tapana on kuitenkin käyttää perhosiiman alla alus- eli pohjasiimaa sen suurimman varalle ...varmuuden vuoksi.

Pohjasiimaa valittaessa huomio tulee kiinnittää pohjasiiman laatuun eikä määrään. Hyvä pohjasiima ei vedä itseensä vettä. Pohjasiima ei saa turvota kastuessaan, se ei saa vetäytyä eikä missään nimessä kiristyä kuivuessaan. Pohjasiiman tulee olla ja säilyä muuttumattomana vuodesta toiseen.

Nykyaikainen perhokela on tehty mahdollisimman kevyeksi, joten pohjasiiman hyvät ominaisuudet ovat vieläkin tärkeämmässä asemassa kuin ennen. Tämä kannattaa ottaa huomioon pohjasiimaa valitessa -ei ole ollankaan sama, mitä kelalle puolaa. Kaikkia heittokalastukseen tarkoitettuja siimoja esim. nylon-monofilisiimaa ei voi käyttää perhokelan pohjasiimana, joten käytä pohjasiimana vain tähän tarkoitukseen tarkoitettuja siimoja.

Pohjasiimoja on helppo verrata jo kaupassa -älä osta huonoa pohjasiimaa. Kelaystävällisinpiä pohjasiimoja ovat punotut dacron-siimat, jotka on vahattu niin, etteivät ne vedä itseensä vettä. Samalla vaha jäykistää siimaa niin, ettei se ole liian pehmeä. Dacron on lujaa, mutta se heikkenee huomattavasti solmuista, joten dacron'in laatuun ja sen liitoksiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Valitse pohjasiimaksi aina mieluummin liian paksu kuin liian ohut siima. Ylipitkästä pohjasiimasta ei ole mitään hyötyä, sellaista tarvitaan vain avomerikalastuksessa. Tärkeämpää on, että pohjasiima ei koskaan lukkiudu edellisen kierroksen alle ja siten jumita perhokelaa kesken sen suurimman väsytyksessä. Tämän vuoksi alus- ja perhosiima tulee aina sisäänkelauksessa kelata tarpeeksi tiukalle.

Vinkki: Hyvä tapa on laittaa lohikelaan 10 yds 50 lbs’n dacron’ia varsinaisen 30 lbs’n pohjasiiman ja juoksusiiman (perhosiiman) väliin. Tällä estetään tehokkaasti siiman painuminen alempiin kierroksiin sen oikein suuren sattuessa, mutta myös kulumiskestävyys kiviä vastaan on paksummalla siimalla ohuempaa parempi.

Kun ymmärrät perukkeen merkityksen perhonheitossa, perhokalastuksestasi tulee
paljon helpompaa.

Perhosiiman tulee sopia siihen perhovapaan, jolla sitä heitetään. Luokat ja lyhenteet oppii nopeasti,
–mikä vikana, jos se ei toimi?

Perhosiimoissa on eroa eikä
ole ollenkaan sama, millä siimalla heittää. Perhosiiman valintaan kannattaa paneutua huolella.

Perhosiimoissa on eroa eikä
ole ollenkaan sama, millä siimalla heittää. Perhosiiman valintaan kannattaa paneutua huolella.

Kaksikätisten perhovapojen
luokitusjärjestelmä, joka
sopii lähes kaikkien 2-kätisten
ampumapäiden rakentamiseen.

Perhosiiman ja perukksen liitos
on kriittinen kohta heiton aikana.
Interlock'iin tiukattu silmukkaliitos
toimii; näin teet silmukan siimaan.